Ekologinen sisustaminen kiinnostaa, mutta miten sitä voi toteuttaa käytännössä? Tätä ajatusta olen itse pyöritellyt paljon viime aikoina.
Kesän alussa pakkasin yksiöni tavarat isompaan asuntoon yli vuoden asunnon etsinnän jälkeen. Olin pitkään haaveillut viihtyisämmästä kodista, ja kaipasin karanteeniajan vuoksi enemmän tilaa ympärilleni.
Samalla kun olin innostuin suuremmasta etätoimistosta, isoista ikkunoista ja hyväkuntoisista pinnoista, huomasin, että sisustamiselle ja kalustehankinnoille oli tarvetta. Asuin edellisessä asunnossani neljä vuotta, enkä sinä aikana juurikaan tehnyt mitään sisustuksen eteen, sillä tilaa, tarpeita ja mahdollisuuksia oli vähän.
Huomasin kuitenkin pian, että vastuullinen ja ekologinen sisustaminen ei olekaan niin helppo juttu, vaikka esimerkiksi puu ja luonnonmateriaalit ovat viimeistä huutoa sisustamisessa. Selvitystyötä täytyi siis tehdä.
Kokosin vinkkilistan, josta on toivottavasti hyötyä, kun kodin sisustaminen ja kalustehankinnat ovat ajankohtaisia asioita. Jaottelin teemat:
Materiaalit
Tuotanto-olosuhteet
Kirpputorit ja second hand
Postaus sisältää *-merkityn mainoslinkin
Mitä huomioida ekologisessa sisustamisessa?
Sisustamisessa, tai missään muussakaan, ei voi toimia täydellisen vastuullisesti, mutta niitä parempia valintoja voi tehdä. Vastuullinen sisustaminen vaatii vähän salapoliisityötä, mutta Googleen uppoutuminen kannattaa, sillä itse olen tehnyt hyviä löytöjä sisustukseen – mutta niistä lisää toisella kertaa.
Ihan ensiksi kannattaa varautua kysymään sisustusyrityksiltä lisätietoja tuotteiden taustoista. Siinä missä kympin ripsiväristä ja naamaputsareista on hyvät tuotetiedot ja ainesosalistat esillä nettikaupoissa, satojen eurojen kalusteiden ja sisustustavatoiden kohdalla tästä saa usein vain haaveilla.
Materiaalit ja tuotantomaan tiedot loistavat usein poissaolollaan tuotetiedoista, ellei kyseessä ole esim. kotimainen design -tuote.
Mutta kysymällä tuotteiden taustoista annat tärkeäm viestin yritykselle siitä, että taustoilla on väliä, joten kysyminen kannattaa.
Huonekalujen ja sisustustavaroiden materiaalit
Vegaanina olen tottunut ajatellemaan materiaaleja lähes kaikessa kulutustavarassa, ja materiaalien vastuullisuus liittyy olennaisesti myös sisustukseen ja kalustamiseen.
Huonekaluissa puu on todella yleinen materiaali, mutta sen luonnollinen alkuperä johtaa monesti harhaan. Suurin osa huonekalujen puusta on peräisin ulkomailta ja alueilta, joissa puu voi olla peräisin esim. sademetsähakkuista.
WWF:n Sademetsäystävällinen koti -opas on kätevä puumateriaalien valinnassa. Opas kertoo selkeästi, mitä puulajikkeita kannattaa välttää, jotta ei tule tukeneeksi esim. laittomia hakkuita tai metsäkatoa.
Esimerkiksi akaasia, eukalyptus ja mahonki kuuluvat älä osta -listalle. Rottinki ja bambu ovat harkittavien listalla.
FSC-sertifioitu puu on huonekaluissa parempi vaihtoehto, sillä sertifikaatti varmistaa, että puu on peräisin kestävien periaatteiden mukaisesti kasvatetusta puusta.
Koen itse paremmaksi vaihtoehdoksi myös pohjoisemman puun, kuten männyn, kuusen ja koivun, jotka ovat myös melko yleisiä kalusteissa. Myös kotimaisia puukalusteita on yllättävän paljon saatavilla.
Nahkasta ja villasta voisi myös ajatella, että ne olisivat kestäviä luonnonmateriaaleja sisustamisessa, kuten tuoleissa ja sohvissa. Kuitenkin myös niiden tuotantoon liittyy paljon eläinten huonoa kohtelua (sillä tuotteet liittyvät tehotuotantoon), vahvojen kemikaalien käyttöä ja ihmisoikeusloukkauksia työolosuhteissa.
Eläinperäiset materiaalit kannattaakin vaihtaa kasviperäisiin ja kestävästi tuotettuihin luonnonmateriaaleihin. Esimerkiksi kierrätetty ja luomupuuvilla, pellava, juutti ja korkki ovat yhä suositumpia ja vastuullisempia sisustuksen materiaaleja.
Kierrätetty ja luomupuuvilla, pellava, hamppu, juutti ja korkki ovat vastuullisempia kasviperäisiä sisustusmateriaaleja.
Niin nurinkurista kuin se onkin, joskus kierrätyskelpoinen muovi on parempi vaihtoehto kuin vastuuttomasti tuotettu luonnonmateriaali. Koska koko tuotteen elinkaarella on väliä, esimerkiksi sademetsäpuu ei ole luonnonmateriaalina hyvä valinta.
Lue myös: Onko nahka, untuva, villa tai silkki eettinen ja ekologinen?
Tuotantomaa ja alkuperä
Koska suurin osa huonekaluista ja sisustustavarasta valmistetaan kaukana, tuotantomaan olosuhteille kannattaa lotkauttaa korvaansa, jotta ei tule polkeneeksi sohvaostoksilla ihmisoikeuksia. Suuri osa huonekaluista tulee esim. Kiinasta, Intiasta ja muista Aasian maista.
Mitä kauemmas tuotantoketju ulottuu, sitä vaikeampi tuotantoa on valvoa. Moneen Aasian maan tuotantoon voi liittyä työntekijöiden oikeuksien loukkauksia, kuten riittämätöntä palkkausta, huonoja työolosuhteita ja vahvojen kemikaalien käsittelyä ilman vaadittavia suojauksia.
Yrityksen sivuilta kannattaa varmistaa, onko se sitoutunut tuotannon valvontaan, ulkopuolisiin sertifikaatteihin ja auditointeihin, jotka todentavat hyvien käytäntöjen noudattamista.
Ulkomainen tuotanto ei automaattisesti tarkoita huonoja olosuhteita, mutta tuotannon eettisyys jää arvailun varaan, jos yritys ei avaa tätä asiaa lainkaan sivuillaan.
Nyrkkisääntönä EU:ssa toimivilla tehtailla ja valmistuslaitoksilla on tiukempi valvonta, ja itse lasken EU:ssa valmistetut tuotteet jo hyvisten listalle. Esimerkiksi lähimaissa Virossa, Latviassa ja Liettuassa on paljon kalustevalmistusta.
Hyvä uutinen on se, että kalustevalmistus ei ole kokonaan kadonnut Suomestakaan! Yllätyin, kuinka moni yritys vielä valmistaa kalusteita, kuten sohvia, pöytiä ja nojatuoleja, täysin kotimaisesti.
Esimerkiksi Hakola, Kiteen Huonekalutehdas, Pohjanmaan Kaluste, Asko ja Soft Kaluste valmistavat tuotteitaan Suomen tehtaillaan. Tällöin ei tarvitse olla huolissaan tuotannon työolosuhteista.
Huomaa kuitenkin, että suomalainen brändi, suomalainen design ja Suomessa valmistettu tuote ovat eri asioita – mutta se vaatisi jo toisen postauksen.
Kaikista mieluiten tukisin aina kotimaisia ja Suomessa valmistettuja tuotteita etenkin isoissa ja tärkeissä kalulstehankinnoissa, kuten sängyissä ja sohvissa. Kuitenkin kotimaisten tuotteiden hinnat ovat usein kalliimmat, joten lompakon kanssa täytyy tehdä kompromisseja.
Kirpputorit ja second hand
Ekologisinta on tietenkin hankkia sisustustavarat käytettynä. Netti ja some on pullollaan kirppareita ja kauppapaikkoja, joista voi tehdä hyviä löytöjä edullisemmin.
Netistä löytyy myös laadukkaisiin tuotteisiin keskittyneitä second hand -kalustekauppoja, kuten *Mjuk, Franckly ja vintage-liike Wood and Velvet, jotka tarjoavat myös kotiinkuljetusta.
Kirppikseltä sisustuslöytöjen tekeminen vaatii hyvää tuuria, etsintäintoa ja myös pientä kirppisintoa. Koska en omista tai aja autoa, kirppisostoni kaatuvat usein siihen, että tuote ”myydään nopeimmalle hakijalle, joka noutaa tuotteen”. Itsekin myyjänä noudatan tätä periaatetta, mutta käytännössä se tekee isompien tavaroiden ostamisesta mahdotonta.
Jos hankinnassa on yhtään isompi ja arvokkaampi kirppiskaluste, ehdoton edellytys on, että näen tuotteesta hyvät kuvat ennen ostoa. Ja näitä lisätietoja kysyessäni tuotteet yleensä ehditään myydä nopeimmalle.
Huonekalujen ostamisessa kirpparilta täytyy myös muistaa pieni varovaisuus, sillä on riski, että kalusteiden mukana kotiin tulee kutsumattomia vieraita.
Itse en ostaisi sänkyä tai nuhjuista tekstiilikalustetta yksityiseltä, enkä ota kalusteita tuntemattomilta roskalavoilta hyönteisriskin vuoksi. En halua pelotella, mutta lutikoita en myöskään halua kotiini! Suurin osa kalusteita on toki kunnollisia, mutta huonekalun taustat on hyvä tuplatarkistaa.
Ekologinen sisustaminen – kootut vinkit
- Tutustu kirppareihin ja second handiin.
- Tutustu tuotteen taustoihin ennen ostoa.
- Ole kriittinen myös luonnonmateriaaleja kohtaan; tutustu puulaatuihin ja mieti eläinperäisiä materiaaleja kaksi kertaa.
- Tarkasta, onko yrityksellä tai tuotteella sertifikaatteja tai takeita vastuullisuudesta.
- Kysy rohkeasti yritykseltä lisätietoja tuotteen alkuperästä, jos se ei tule ilmi.
- Suosi mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettuja tuotteita.
Lue seuraavaksi: Vastuullinen sisustaminen – 10 koottua vinkkiä
Kiinnostaako ekologinen sisustaminen? Onko sinulla jakaa hyviä vinkkejä?