Kukapa meistä ei haluaisi välttyä hutiostoksilta ja hankkia vain laadukasta ja omalle iholle sopivaa kosmetiikkaa? Harva asia on oikotie onneen, mutta kosmetiikan ainesosalistan eli INCI-listan tulkinta on parhaita tapoja selvittää, onko tuote kokeilemisen arvoinen.
Kosmetiikan ymmärtämistä ei tee kovin houkuttelevaksi se, että ainesosien nimet eivät kerro äkkiseltään yhtään mitään. Mitä esimerkiksi glycerin, cetyl alcohol, polyglyceryl-6 distearate tai avena sativa kernel oil tarkoittaa?
Vaikka ei tuntisi kaikkia ainesosia ulkoa, itse INCI-listan perusteille kannattaa lotkauttaa korvaansa. Sillä jos ymmärrät kosmetiikan ainesosia, voit ymmärtää, onko tuote laadukas ja sopiva. Tämä helpottaa sinua tekemään harkitumpia ostoksia ja välttämään hutiostoksia.
Kosmetiikan markkinoinnissa voidaan maalata mitä hienoimpia kielikuvia ihon tuhkimotaioista ja näyttää photaroituja kuvia nuorekkaammasta ihosta, mutta käytännössä ainesosat määrittävät tuotteen toimivuuden.
Vähän kärjistäen: jos katsot vain mainoksen, hinnan tai purkin etiketin, näet vain tuotteen pinnan. Kurkkaus ainesosalistaan paljastaa asioita pintaa syvemmältä. Lopulta käyttökokemuksesi kertoo, onko tuote sinulle sopiva.
Koska kosmetiikan ainesosien ymmärtäminen on tärkeää, halusin omistaa postauksen INCI-listan lukemisen perusteille. INCI-listasta puhutaan siksi, että käytössä on kansainvälinen nimikkeistö The International Nomenclature of Cosmetic Ingredients.
Haastattelin tähän artikkeliin kosmetiikan ainesosien asiantuntijaa, jotta saisin mahdollisimman kattavaa tietoa kosmetiikan ainesosien tulkinnasta. Jaana Ailus on Laponie of Scandinavian tuotekehitysjohtaja, kemisti ja väitöskirjatutkija, jolla on pitkä ura kosmetiikan valmistamisen parissa.
Kosmetiikan kemistinä hän tietää, millä perusteella raaka-aineet kannattaa valita, miten ne käyttäytyvät, ja mitä ainesosia kannattaa enemmän suosia tai välttää (vai kannattaako). Jaana on työskennellyt aiemmin myös Naviterin kosmetiikkasarjojen parissa.
Herkälle iholle kehitetty Laponie of Scandinavia on muuten yksi suosikkibrändeistäni juuri siksi, että heidän INCI-politiikkansa on simppeliä ja läpinäkyvää. He eivät ratsasta markkinoinnissa ”kemikaaleilla pelottelulla”, mutta tekevät tuotteensa mahdollisimman laadukkaiksi, siedetyiksi ja eettisiksi.
Laponie of Scandinavia on julkaissut tuliterän suomenkielisen verkkosivun, johon kannattaa tutustua, kun haluat tietää lisää tästä no nonsense -ihonhoitosarjasta. Tämä postaus ei siis ole virallinen yhteistyö, vaan mieleeni tuli heti ensimmäisenä Jaana, kun halusin vähän kättä pidempää INCI-postausta varten!
Miten lukea kosmetiikan INCI-listaa ja ymmärtää ainesosia?
Haastattelussa Laponie of Scandinavian Jaana Ailus
Miksi kosmetiikan INCI-listaa kannattaa opetella lukemaan edes hieman?
Jaana: INCI-listaa (The International Nomenclature of Cosmetic Ingredients) kannattaa opetella lukemaan samasta syystä, kuin kaupassa ruokapakettienkin ainesosaluetteloita.
Vaikka kosmetiikkaa ei nautitakaan sisäisesti, on silti hyvä tietää edes suurin piirtein mitä iholleen laittaa. Varsinkin jos on allergioita tai yliherkkyyksiä, tai haluaa muista syistä vältellä jotain tiettyä raaka-ainetta.
Mitä kosmetiikan ainesosalistasta voi päätellä? Millaisia ainesosia esim. kasvovoiteesta kannattaa etsiä?
Jaana: Kosmetiikan ainesosaluettelosta voi päätellä miten tuote toimii iholla, ja mitä mahdollisia vaikuttavia aineita se sisältää.
Kasvovoiteessa itse kiinnitän aina ensiksi huomiota emulgaattoriin, sillä emulgaattorit ovat intohimoni. Esimerkiksi Olivem 1000 (INCI: Cetearyl Olivate, Sorbitan Olivate) on lempparini, sillä se on niin helppokäyttöinen ja sillä voi valmistaa monenlaisia tuotteita.
Hyvässä kasvovoiteessa kuuluisi olla jokin kosteuttava ainesosa kuten esim. glyseriini, ja ihoa hoitavia öljyjä. Glyseriini on hyvin yleinen, mutta sen tilalla voi olla esimerkiksi betaiini (INCI: Betaine). Se on yksi harvoista kosteuttavista raaka-aineista, joka on suomalaista alkuperää!
Missä järjestyksessä ainesosat luetellaan INCI-listassa?
Jaana: Ainesosalistassa raaka-aineet ovat aina suuruusjärjestyksessä 1%:n pitoisuuteen asti. Sen jälkeen kosmetiikkavalmistaja laittaa ne mihin järjestykseen haluaa.
Yleensä tämä tehdään niin, että ne kalleimmat ja hienoimmat aineet laitettaan mahdollisimman ylös järjestyksessä, vaikka niitä todellisuudessa olisi tuotteessa minimaalinen määrä. Ei ole tavatonta, että tuotteessa on kaikkea muuta kuin vettä alle 1%, eli raaka-aineiden järjestys ei välttämättä kerro paljoa.
Yleensä ja kalleimmat ja hienoimmat raaka-aineet luetellaan INCI-listassa ylempänä, vaikka niiden pitoisuus olisi sama kuin ”tavanomaisilla” tuotteen muilla ainesosilla.
Kertooko ainesosalistan pituus tuotteen tehokkuudesta?
Jaana: Ei. Tuotteen tehokkuus ja ainesosalista eivät kulje käsi kädessä. Tuotteessa voi olla vain muutama raaka-aine ja olla erittäin tehokas, tai sitten siinä voi olla 60 raaka-ainetta ja se voi olla aivan yhtä tehokas.
Kosmetiikasta puhutaan joskus termillä ”non-toxic” tai ”kemikaaliton”. Miksi nämä termit ovat haitallisia?
Jaana: Nämä termit ovat haitallisia sillä ne ovat harhaanjohtavia. Ei ole olemassa kemikaalitonta kosmetiikkaa, sillä vesikin on kemikaali. Myös termi non-toxic on harhaanjohtava sillä kaikki aineet oikeissa määrissä ovat toksisia. Veteenkin voi kuolla, jos sitä nauttii liikaa!
Nämä markkinointitermit luovat vääristyneen kuvan kosmetiikasta ja lietsovat turhaa kemikaalipelkoa kuluttajissa.
Ei ole olemassa kemikaalitonta kosmetiikkaa, ja siksi termit ”puhdas”, ”myrkytön” ja ”kemikaaliton” ovat haitallisia ja harhaanjohtavia.
Ovatko luonnonkosmetiikan ainesosat parempia tai tehokkaampia kuin synteettiset? Missä tapauksessa ovat tai missä eivät?
Jaana: Eivät ole. Iho ei pysty erottamaan onko raaka-aine X valmistettu synteettisesti vai luonnosta peräisin. Mutta monia luonnon raaka-aineita on lähes mahdotonta (ja kustannustehotonta) valmistaa synteettisesti, esimerkiksi kasviöljyjä. Toisia taas on paljon helpompi ja ympäristöystävällisempi valmistaa synteettisesti, esimerkkinä sitruunahappoa.
Onko kosmetiikassa ainesosia, joita oikeasti kannattaa välttää? Mitä ainesosia itse vältät (tai vältätte Laponiella), ja miksi?
Jaana: Jos ei ole allerginen tai yliherkkä, niin ei ole mitään mitä pitäisi välttää. Jos tuote on ostettu EU:sta, se on todettu turvalliseksi. Eri asia on, jos haluaa ympäristö- tai eläinoikeussyistä välttää jotain ainesosia.
Me Laponiella emme käytä eläinperäisiä raaka-aineita, tai petrokemian jalosteita. Vältämme myös tuoksuja ja voimakkaasti tuoksuvia ainesosia sillä monet ovat niille allergisia tai herkistyneitä.
Itse en esimerkiksi voi sietää luonnollisen Phenethyl Alcoholin -säilöntäaineen tuoksua. Vältän myös ympäristösyistä mikromuoveja.
Lue lisää kosmetiikan muoveista tästä postauksesta.
Laponie of Scandinavian tuotteissa ei käytetä eläinperäisiä ainesiosia, mikromuovia, petrokemian jalosteita tai voimakkaita tuoksuja.
Mitkä ovat yleisimmät allergisoivat tai herkistävät kosmetiikan ainesosat?
Jaana: Tuoksut. Varsinkin eteeriset öljyt ovat monille sellaisia ainesosia, joita ei voi käyttää. Tuoksut voivat aiheuttaa allergiaa, ihoreaktioita, tai päänsärkyä ja migreeniä.
Mitä kosmetiikan alkoholista kannattaisi ajatella? Onko se haitallista esim. kasvovesissä?
Jaana: Mikäli tuotteen tarkoitus on puhdistaa tai se on suunnattu rasvoittuvalle iholle, ei alkoholi pienessä määrässä välttämättä ole huono asia. Se on erinomainen ainesosa, mutta herkkä- ja kuivaihoisille harvoin soveltuva.
Eeva: Alkoholi on yksi mielenkiintoisimpia ainesosia kosmetiikassa, ja se herättää paljon keskustelua – itse en sitä täysin välttele, vaikka ihoni on paikoin kuiva. Ymmärtääkseni alkoholi on myös hyvin yleinen siksi, että se on tehokas ja luonnollinen säilöntäaine. Lisää näkökulmaa alkoholikeskusteluun löytyy myös esim. Natural Goods Companyn jutusta.
Näkeekö ainesosalistasta, onko ainesosa eläinperäinen? (Esim. glyseriini)
Jaana: Valitettavasti ei, ellei kyseessä ole hunaja, lanoliini tai joku muu tunnetusti eläinperäinen aine. Glyseriinin tapauksessa se on lähes poikkeuksetta valmistettu palmuöljystä sen alhaisen hinnan takia, mutta on mahdollista, että esimerkiksi skvalaani tai hyaluronihappo on eläinperäistä niin, että asia ei käy ilmi ainesosalistasta.
Eeva: Moni luonnonkosmetiikan sertifikaatti kieltää monen suoraan eläimen ruhosta tai kehosta tulevan ainesosan, kuten eläinperäisen hyaluronihapon ja skvalaanin käytön, mikä voi helpottaa INCI-listan tavaamista. Toisaalta luonnonkosmetiikassa sallitaan eläinperäisen karmiinin, lampaanrasvan ja mehiläisvahan käyttö.
Lue lisää INCI-listan tulkitsemisesta: Kosmetiikan eläinperäiset ainesosat