Luonnollisuus, free from -väitteet ja kovat tuotelupaukset myyvät, mutta onko niissä aina perää? Kosmetiikan markkinointiväittämät ja mainoslauseet ovat aihe, joihin ei voi olla törmäämättä kosmetiikkabloggaajana.
On eri asia erottaa toisistaan kauppiaalliset kehut (”tämä ihana huulipuna tuo ruusun hehkua kasvoille”), jotka ovat aivan sallittuja ja mielestäni myös harmittomia, sekä tosiasiaväitteet, joiden tulee pohjautua todennettuun tietoon esim. siitä, kuinka moni testiryhmäläinen huomasi huulipunan kosteuttavan huulia testiajanjaksona.
Suomessa ja EU:ssa on olemassa ohjeistukset ja suositukset, millaisia markkinointiväittämiä kosmetiikassa saa olla. Kosmetiikan markkinoinnissa tulee puhua totuudenmukaisia väittämiä, ja tuotteesta annetun tiedon tulee olla luotettavaa, hyödyllistä ja ymmärrettävää. Voit lukea lisää ohjeistuksesta täältä.
Vaikka EU:ssa liioitteleva mainonta on paljon pienempi ongelma kuin esim. Yhdysvalloissa, jossa kilpailijoita mustamaalataan surutta, moni kosmetiikan mainoslause särähtää korvaan. En tiedä, ovatko mainostajat tietoisia siitä, mitä kosmetiikasta saa sanoa, tai tulkitaanko sääntöjä vain niin laajasti, että monenlaista väittämää mahtuu sekaan.
Yhtä kaikki, epämääräinen maisnoslause aiheuttaa itselleni enemmän kulmien rypistyksiä kuin rehelliset lupaukset ja kauppiaalliset superlatiivit tuotteista. Kirjoitanhan itsekin usein ”tämä tuote x on mielestäni paras”, mutta pohjaan sen subjektiiviseen kokemukseeni.
Kosmetiikan mainosväittämät, joita ihmettelen
Kokosin muutaman kosmetiikassa yleisesti kuulemani markkinointiväittämän ja tuotelupauksen, joiden logiikkaa en ymmärrrä. En väitä, että seuraavat mainoslauseet olisivat välttämättä suositusten vastaisia, vaan pikemminkin sellaisia, joille itse kohotan kulmakarvojani.
Ei sisällä ”myrkkyjä, kovia kemikaaleja tai haitallisia ainesosia”
Se, että tuote ei sisällä tiettyä ainetta, ei tee siitä automaattisesti hyvää. Esimerkiksi parabeeniton tuote voi sisältää jotain toista säilöntäainetta, alkoholiton tuote jotain muuta ihoa kuivattavaa, ja silikoniton tuote piilomuovia.
Ja en edes aloita sanasta ”myrkky”. Lähtökohtaisesti EU:ssa myytävän kosmetiikan tulee olla turvallista, vaikka se olisi synteettistä kosmetiikkaa, joten toxin free -väitteet ovat harhaanjohtavia. On eri asia, haluaako käyttää esim. silikonia sisältäviä tuotteita, mutta myrkyiksi näitä ei voi kutsua.
Ei sisällä sitä ja tätä -väitteitä kuulee valitettavan usein myös luonnonkosmetiikan skenessä. Kuten tiedätte, olen itse luonnonkosmetiikan fani henkeen ja vereen, mutta toivoisin näkeväni mainoslauseissa enemmän positiivisuutta kuin ei sisällä -pelottelua ja vertaamista muihin tai synteettisen kosmetiikan tuotteisiin. Jos tuote on hyvä, se toimii, vaikka se ei sisältäisi kemikaalia x.
Olen itsekin sitä mieltä että esim. silikoni ja mineraaliöljyt eivät ole mitään kosmetiikan hyödyllisimpiä ainesosia, mutta en voi myöskään väittää, että ne olisivat suorastaan vaarallisia, tai niiden poisjättäminen tekisi tuotteesta automaattisesti hyvän.
Jos tuotteella on esimerkiksi Ecocert-sertifikaatti, en koe tarpeelliseksi enää korostaa sitä, mitä kaikkea synteettistä se ei sisällä. Ellei kyseessä ole jokin todella erikoinen innovaatio, kuten mehiläisvahaton ripsiväri.
Poispestävä (puhdistus)tuote, joka kosteuttaa
Lähtökohtaisesti kasvoille jätettävä kasvovesi, -seerumi tai -voide kosteuttaa ihoa, ja se ehtii jäädä kasvoille vaikuttamaan.
Sen sijaan poispestävät tuotteet… enemmän puhdistavat ihoa? Ihan vilpittömästi pohdin, kuinka tehokkaasti tuote ehtii kosteuttaa ihoa, jos sen pesee saman tien pois iholta. Poikkeuksena esimerkiksi suihkuöljy, joka voi oikeasti lukita ihoon kosteutta ja jättää kosteutta suojaavan kalvon iholle.
Ja ei saa ymmärtää väärin – rakastan puhdistusaineita, joissa on ei-kuivattava koostumus, ja ihoa hoitavia, puhdistavia, tulehdusta hillitseviä jne. ainesosia ja vaikutuksia. Mutta puhdistusaineiden ensisijainen tehtävä minulle on puhdistaa ihoa.
Sikäli kun ymmärrän, iholle jäävä kosmetiikka on tehokkain kosteuttaja, eikä kosteutusta voi jättää vain puhdistusaineen varaan. Toivon, ettei kukaan vain tee näin!
Ehkä olisi tarkempaa sanoa ”puhdistusaine, joka ei kuivata”? Ellei markkinoilla ole jokin uusi tekniikka, joka oikeasti tekee putsarista kosteuttavan – se olisi siisti juttu!
Vegaaninen koostumus, sisältää luonnollisia ainesosia jne. – spottaa viherpesu!
Valitettavasti vegaaninen -sana ei tarkoita läpeensä eettistä kosmetiikkatuotetta, kuten olen kertonut monesti blogissa aiemmin. Vegaaninen-sana ja jokin vihreä tägi purkin kyljessä saavat helposti aikaan mielikuvan, että tuote olisi vähintään luonnonkosmetiikkaa, ympäristöystävällistä ja eläinkokeetonta.
Todellisuudessa vegaaninen-sanalla viitataan monesti vain siihen, etteivät ainesosat ole eläinperäisiä. Lisäksi tuotteen eläinkokeettomutta ei saa mainostaa, ellei koko tuotantoketju ole eläinkokeeton. Monesti kuitenkin vegaaninen-sanalla luodaan mielikuva, jossa tuote vaikuttaa läpeensä eläineettiseltä.
Myös väite ”sisältää luonnollisia ainesosia” ei välttämättä kerro mitään siitä, onko kyseessä aitoa luonnonkosmetiikkaa. Tuotteessa voi olla esimerkiksi sekä luonnonmukaista aloe veraa että metyyli-isotiatsolinonia, joten aloe veran korostamisella ei välttämättä ole merkitystä luononmukaisuuden puolesta.
Viime aikoina on yleistynyt myös ohjeistus siitä, että EU:n alueella myytävän kosmetiikan eläinkokeettomuutta ei saisi korostaa, sillä EU:ssa on voimassa kosmetiikan eläinkoekielto, minkä vuoksi EU:ssa myytävän kosmetiikan tulisi olla lähtökohtaisesti eläinkokeetonta. Logiikka on sama, kuin se, ettei kosmetiikan saa kertoa sisältävän ”myrkkyjä”, sillä kosmetiikka ei saa lähtökohtaisesti sisältää oikeita myrkkyjä ja täten sen korostaminen on harhaanjohtavaa.
Eläinkokeettomuuden turhan korostamisen ”kiellossa” siis ajatellaan, että kosmetiikan mainonta eläinkokeettomana olisi turhaan sellaisten asioiden mainostamista, mitkä toteutuvat jo ennestään. Tämä valitettavasti tulee tarkoittamaan sitä, että moni brändi poistuu eläinkokeettomuussertifikaattien listoilta (mm. Leaping Bunny), mikäli he saavat huomautuksen siitä, että markkinointiväittämä eläinkokeettomuudesta ei ole relevantti EU:n alueella.
Lue myös: Eettisyys kosmetiikkaostoksilla – luonnollinen vai vegaaninen?
Suosittelen opiskelemaan kosmetiikan inci-listojen perusteet, jos haluat oppia kosmetiikasta pintaa syvemmältä ja välttää viherpesun ja mainoslauseiden ansat.
Selluliittia ”sulattava” kosmetiikka
Luulen, että tämä on ainoa kohta blogissani, missä tulen selluliitista puhumaan, sillä en usko, että selluliitti on jotain, mitä tulisi poistaa tai hävetä. Selluliitti on luonnollinen osa ihoa, jota on yhdeksällä naisella kymmenestä, eikä sitä pitäisi piilotella photoshopinkaan aikakaudella. Eri asia on, jos selluliitti on esimerkiksi kivualiasta, jolloin kannattaa kääntyä ihonhoidon ammattilaisten puoleen.
Koen, että monesti ”selluliittia poistava kosmetiikka” sortuu liioitteluun. Selluliitti on muutos ihon alaisessa rasvakudoksessa, jonka poistaminen pelkällä kosmetiikalla on haastavaa.
Usein selluliittituotteet sisältävät esim. kofeiinia ja mekaanisia rakeita, jotka auttavat ihon pintaverenkiertoa virkistymään, ja voivat täten pitkässä juoksussa auttaa vähentämään selluliitin näkyvyyttä. Myös ihon kosteuttaminen vartalovoiteilla on ennakoivaa selluliitinhoitoa, sillä kosteampi iho pysyy kimmoisampana ja sileämpänä.
Selluliitti on kuitenkin yhteydessä niin vahvasti elintapoihin ja myös geeneihin, että itse olen erittäin skeptinen pelkästään selluliittikosmetiikan voimaan.
Jos haluaisin tehdä selluliitilleni jotain, kokeilisin ensiksi elintapojeni tsekkausta mm. ruokavalion ja vedenjuonnin suhteen, mikä saattaisi ennaltaehkäistä sellulliittia.
Toiseksi kokeilisin ihon säännöllistä kuivaharjausta, mikä ei siis ole kosmetiikkaa (katsoin taannoin Yle Areenasta selluliittiaiheisen dokkarin, jossa testiryhmän naiset saivat selluliittia poistumaan parhaiten kuivaharjauksen avulla verrattuna kosmetiikkatuotteisiin). Bonuksena voisin ottaa kokeiluun kosmetiikkatuotteita, kaikkien muiden tapojen rinnalle.
Tuote, jonka sisältämä kollageeni ”tekee ihosta nuorekkaamman”
Kollageeni on monen tuntema hittiainesosa, jolla luvataan mm. ryppyjen vähenemistä ja kimmoisampaa ihoa. On kuitenkin tärkeää huomata, että kollageeni kosmetiikkatuotteissa iholle levitettynä ei välttämättä ole mikään ihon ihmepelastus.
On viitteitä, että kosmetiikkatuotteen kollageenimolekyylit ovat niin isoja, etteivät ne pääse vaikuttamaan toivotulla tavalla syvemmällä ihossa kosmetiikkatuotteissa. Tällöin mielestäni kollageenia sisältävä kosmetiikka on vähän harmaalla alueella, vaikka mitään harhaanjohtavaa tuotteesta ei sanottaisikaan.
Ryppyvoide voi tehdä ihosta nuorekkaamman vaikkapa kosteuttavien ainesosien ansiosta, mutta tällöin hatunnosto kuuluu niille kosteuttaville ainesosille, eikä niinkään kollageenille. Kollageeni on kuitenkin niin monen tunnistama anti age -ainesosa, että sen nostaminen mainosteksteissä lisää varmasti mielikuvia kosmetiikkatuotteen tehokkuudesta.
Kollageenilla on myös eettiset ongelmansa – se on nimittäin aina eläinperäistä, eli esim. naudasta tai siasta peräisin.
Jos etsit tutkitusti tehokkaita anti-age-ainesosia kosmetiikasta, esimerkiksi retinolilla on todennettuja vaikutuksia ihon uudistumisen tukemisessa.
Lue myös: Vegaaninen kollageeni iholle – onko se mahdollista?
Saako jokin kosmetiikan markkinointiväittämä tai mainoslause sinut näkemään punaista?
