Pieni mineraalipettymys

Suurin osa blogini sisällöstä on positiivisemman puoleisia arvioita kosmetiikasta, ja annankin mieluiten palstatilaa toimiville tuotteille.  Kuitenkin tällä kertaa on luvassa pari sellaista pakkausta, jotka eivät aivan ystävystyneet kanssani. Tuotteet voivat toki toimia jollakulla toisella, tai antaa uudenlaista näkemystä tuotteisiin. Tai vain viihdyttävää luettavaa, who knows. ;)

PHB Ethical Beauty on brittiläinen  kosmetiikkavalmistaja, joka on kiinnostanut minua jo pitkään, mutta korkeampien brittihintojen ja postikulujen vuoksi jäänyt testaamatta – tuotteita ei saa hankittua Suomesta. PHB valmistaa luonnonkosmetiikkaa kaikilla hyvissertifikaateilla varustettuna. Sarja on symppiksen ja hyvällä tavalla kotikutoisen oloinen laajalla valikoimallaan.

Koska mineraalimeikit ovat suosikkejani, annoin uteliasuudelleni periksi ja tilasin merkin nettikaupasta kiinteän meikkipuuterin ja bronzerin. Tilasin myös pari näytekokoista ihonhoitotuotetta, joita en ole vielä ehtinyt testaamaan. Ja sitten pari kriittistä sanaa: sarjan nettisivujen sävykuvat olivat sen verran epätarkkoja, aivan kuin liukuvärjättyjä, että sävyt piti valita vähän summassa. Nettisivujen kuvat osoittautuivat itse tuotteita vaaleammiksi. Tarpeeksi vaaleiden meikkipohjien löytäminen on aina vähän haastavaa, mutta toisaalta, itsehän otin riskin tilatessani.

Kuvassa toiseksi vaalein meikkipuuteri Fair sekä vaalein aurinkopuuteri Sunkissed. Molemmat ovat aika tummia kuvauksiinsa nähden. Aurinkopuuteri on hyvin ruskea, meikkipohja ensivaikutelmaltaan jopa oranssiin taittava. Vaikka brändi on eko ja eettinen, olisin toivonut että esim. selkeisiin sävykarttoihin olisi voitu panostaa tarkemmin.

PHB:n meikkipohja sisältää sekä mineraaleja että esim. jojobaöljyä, eli aika tutun kuuloisen kombon pressatuille mineraalipohjille. Pakkaukset ovat magneetilla suljettavaa pahvia, joka on aika jämäkkä, mutta ei täydellisen kolhunkestävä, jota pahvipakkaukset harvoin ovatkaan.

Olen käyttänyt monia mineraalipohjaisia meikkejä ja eniten pidän niiden helposta levittämisestä ja yleensäkin ”helppoudesta”. PHB:n meikkipohjaa täytyy kuitenkin työstää hyvän aikaa siveltimellä, että jäljestä saa tasaisen ja peittävän. Olen tarkka siveltimien puhtaana pitämisessä, mutta silti jo unohtamani klassinen ongelma palaa meikkipohjan kanssa: sen pinta alkaa kovettua, kiiltää ja ”kakkuuntua”, joka tekee levittämisestä vielä entisestään hankalampaa.

Ratkaisuna on raaputella kovettunutta meikkipohjaa tuon tuosta pois, ja tällainen hukkaan heittäminen harmittaakin. Olin jo ehtinyt unohtaa moisen meikkiongelman, muistaakseni teini-ikäisenä olen viimeksi rapsutellut isoja kovettumia puuterin pinnalta (ja silloin en tiennyt mitään esim. sivellinhygienista). Toki jotkin puuterimaiset tuotteet ovat herkempiä paakkuuntumaan, mutta lähtökohtaisesti arvostan sitä, että meikkiä saa sujuvasti irti tuotteesta. Olen myös kokeillut vaihtaa meikin alla olevaa kosteusvoidetta ja myös muita kikkoja, mutta kovettuminen on vain real thing puuterin kohdalla. Pahoittelen, jos alla oleva kuva sattuu jonkun silmiin. ;)

Koska on olemassa myös muita oikeasti helposti levittyviä ja hyvin käyttäytyviä mineraalimeikkejä, tuskin jatkossa tulen kääntymään enää saman sarjan meikkien puoleen.  En siis sano, että nämä tämänkertaiset tuotteet ovat aivan huonoja aina ja kaikkialla, mutta omalla kohdallani ne eivät pelittäneet.

 Hyvän meikkipohjan juju on kuitenkin minulle se, että se on vaivaton käyttää. Suomesta kun saa pienemmällä vaivalla (ja rahalla) vaikkapa Barefaced Beautyn  ja Lily Lolon luottohyvät mineraalit. Testissäni on myös eräs toinen puristettu mineraalipohja, joka on aivan eri luokkaa kuin tämänkertaiset kappaleet – siitä juttua vähän myöhemmin. :)

Onko kohdallesi sattunut viime aikoina kosmetiikkaa, joka ei ole toiminut aivan halutulla tavalla?

 * * *

Seuraa blogia

Facebookissa

Instagramissa

Bloglovinissa