Kuten sivustollenni klikkaajat huomaavat, vegaanisuus on keskeinen teema sisällöissäni. Vaikka en kirjoita monen muun vegaaniblogin tavoin vegaaniresepteistä tai ruoasta, veganismi on yhdistänyt postauksiani jo pian viisi vuotta vegaanisen kosmetiikan kautta.
Olen ollut vegaani noin 10 vuotta, ja ennen vegaaniseen kosmetiikkaan hiljattaista siirtymistä keskityin ensin vegaanisen ruokavalion fiksailuun, sillä koin sen tärkeämmäksi perehtymiseksi ennen syventymistä vegaaniseen kosmetiikkaan.
Vegaanivuosien aikana on ollut ihana huomata, miten paljon enemmän mainstreamia veganismi nykyään on. Enää ei tarvitse hirveän paljon selitellä, mitä vegaani tarkoittaa. Jopa ketjuravintoloissa on vakiona omat vegaaniset annokset, siinä missä ennen varmasti vegaanisia annoksia sai lähinnä kiinalaisista ravintoloista.
On kuitenkin joitain tiettyjä harhaluuloja, joita veganismiin liitetään helposti. Seuraavaksi kerron niistä yleisimmät suosikkini, joihin vielä silloin tällöin somessa törmään. Osa saattaa kuulostaa melko kärkkäältä, mutta en ole niistä sen enempää harmistunut.
Tämä kirjoitus on tehty kieli poskessa, joten ei kannata harmistua, olitpa vegaani tai et. Itse en ota seuraavaksi kertomistani pointeista nokkiini, vaan ne ovat ihan hauskoja kuriositeetteja.
Viisi harhaluuloa veganismista – kootut suosikkini
On pakko syödä vain soijaa, ituja tai prosessoituja ruokia
On hauska, miten vegaanien ruokavalio on usein ”vain jotain”. Milloin soijaa, pelkkää rasvaa ja hiilaria, tai sitten vain porkkanaa ja itua. Moni, jolle on kertonut olevansa vegaani, kertoo, että ei voisi ikinä olla vegaani, koska vegaaninen ruokavalio on liian jotain. On varmasti monia syitä miksi ei voisi olla vegaani, mutta en oikeasti usko, että ne ovat noin mustavalkoisia.
On myös hauska juttu, miten vegaanisen mättöruoan nousu on vaikuttanut olettamuksiin vegaaneista. Muutama vuosi sitten vegaanien ruoka miellettiin usein vain vihersalaatiksi, mutta nykyään kärkkäimmät nostavat esille sen, kuinka vegaanien ruoka on ”prosessoituja kasvisnakkeja, feikkijuustoja ja kaikkea keinotekoista, joka muistuttaa lihaa”. Niin se maailma muuttuu!
Uskon, myös, että veganismi ja soija-keskustelu ei hevillä aikanamme tule poistumaan. Jostain syystä soija on yhä se juttu, mikä veganismiin liitetään aika kovalla leimalla, vaikka esimerkiksi moni ei-vegaani käyttää jo sujuvasti kauramaitoa kahvissaan (eikä soijamaitoa). Ja voimme myös todeta, että vegaanien syömä soija ei ole syypää sademetsien katoon, sillä sademetsiä hakataan juurikin lihakarjalle syötettävän soijan vuoksi.
”Et saa syödä tai tehdä mitään”
Tämä sanamuoto hieman hämmentää. Ymmärrän toisaalta, että se on myös tosi looginen ja monelta helposti lipsahtava.
Ai niin, kun sä et voi syödä makkaraa tai juoda maitoa, koska olet vegaani. Saan oikeastaan. Kukaan ei kiellä, ei ole olemassa vegaaniraamattua.
Lähes kaikkea saa tässä maailmassa tehdä, ja ehkä sallituin norminmukainen asia on lihan ja maitotuotteiden syönti. Mutta eri asia on se, että haluanko?
Lause olisi pikemminkin ”en, halua, tai olen päättänyt, että toistaiseksi en syö..”
Toki ei ole vegaanista syödä makkaraa tai juoda maitoa, mutta asia tulee erottaa siitä, että todellisuudessa vegaaninkaan elämässä ei ole yleisöä tai vegaanipoliisia, joka kertoo prikulleen, miten tulee elää (somessa voi olla, mutta lopulta nämä asiat tulee aivoitella ihan itse).
Etenkin moni alkava vegaani ahdistuu siitä, kun ei tiedä, mitä hän saa tehdä. Saako käyttää nahkakengät loppuun, kokata liharuokaa perheenjäsenelle tai ottaa lihaa syövän lemmikin? Veteen piirrettyjä viivoja, joihin vegaanin tulee itse vetää rajansa.
Vegaaninen ruokavalio on vaikeaa ja kallista
Olen ollut 10 vuoden vegaaniajastani 5 vuotta opiskelija ja lisäksi pätkiä työttömyysjaksoilla, joten olen ainakin yksi elävä todiste siitä, että vegaanina voi syödä täysipainoisesti myös pienellä budjetilla.
Ja samaan hengenvetoon, tiedän, että ruokavaliota voi kallistaa ja mutkistaa mikä vain allergia, ärtynyt suoli tai yliherkkyys. Olen onnekas, sillä minulle ei ole näitä siunaantunut, ja voin koostaa vegaanisen ruokavalioni aika vapaasti mm. pavuista, linsseistä ja palkokasveista, jotka ovat oikeasti halpoja.
Mutta, olen yhä sitä mieltä, että veganismi ei ole mikään rikkaiden harrastus, sillä monet ruokakaapin perustuotteet ovat sekä halpoja että vegaanisia. On eri asia, jos elää pelkillä eineksillä, mutta harva sekasyöjäkään tekee näin hintasyistä.
Kun haluat tutustua vegaanisen ruokavalion tasapainoiseen koostamiseen, voit perehtyä asiaan esimerkiksi Vegaaniliiton sivuilta.
Vegaanin tulee välttää tai boikotoida tiettyjä tuotemerkkejä
Seuraavat kysymykset ovat tyypillisiä sekä vegaanien että vegaaniutta ihmettelevien keskuudessa:
Onko vegaanin oikein ostaa lihafirman vegaanisia nakkeja?
Onko oikein ostaa maitotuotteita valmistavan firman kauramaitoa?
Entä onko oikein ostaa monikansallisen firman x vegaanisia tuotteita?
Taustalla on kenties oletus, että vegaanin tulisi pyrkiä täydellisyyteen kaikessa kuluttamisessa. Tätä väittelyä vegaanitkin pallottelevat.
Männävuosina seurasin keskustelua siitä, voiko vegaani ostaa The Body Shopin tuotteita, koska lafka oli L’Orealin omistama. Nykyään vaaka kallistuu siihen, voiko esimerkiksi syödä Hesburgerissa tai McDonald’sissa vegaanisia ruokia, nämä kun eivät ole mitään veganismin suurimpia puolestapuhujia. Vai ovatko sittenkin? Jos suurimmat ketjuravintolat lähtevät tekemään edullisia vegaanituotteita, madaltaako se kynnystä kaikille tehdä enemmän vegaanisia valintoja?
Ei kannata ymmärtää väärin – jokainen saa boikotoida niitä firmoja, mitä haluaa. Jos et käy mäkkärissä tai hesessä, fine – mutta se vegaani, joka käy, ei ole sen vähempää vegaani. Itsekin suosin mieluiten kotimaisia pienyrityksiä, mutta tiedän myös, että esimerkiksi ruokaostoksissa tämä ei ole käytännössä mahdollista.
Olisi aidosti ihanaa, että meillä olisi enemmän vihreiden arvojen putiikkeja ja eettisiä supermarketteja, joissa voisi tehdä paremmin eettisiä ostoksia. Mutta niin pitkään kun elämme epätäydellisessä maailmassa, asiassa saa olla armollisempi.
On hyvä muistaa, että toisella ihmisellä voi olla kymmeniä syitä, miksi aika, mielenkiinto tai energia ei riitä eettisen elämän toteuttamiseen tietyllä täydellisellä tavalla. Mutta jollain tavalla riittää, ja se on fine. Yksi valmistaa luomuruokansa itse, toinen mikrottaa lihafirman valmistamia vegaanisia eineksiä ja kolmas on jotain siltä väliltä.
Veganismi ei ole kilpailua eettisyydestä, vaan myötätuntoa. Myös toisia ihmisiä kohtaan!
Vegaani halveksii henkilökohtaisesti lihansyöjiä
Vegaanit, aina kuvittelemassa olevansa muita parempia! Mutta tuotan pettymyksen tähän ikuisuuspohdintaan: vegaanit alkavat vegaaneiksi eettisistä, terveydellisistä ja ympäristösyistä. Siksi, että he itse kokevat, että voivat elää eri tavalla. Eivät kostoksi lihansyöjille.
Kukaan ei aloita vegaanista ruokavaliota tai sen kokeilemista siksi, että ei henkilökohtaisesti pitäisi jostain sekasyöjästä tai maatilallisesta. Se, että ei toimi samalla tavalla, ei tarkoita henkilökohtaista kaunaa tai halveksuntaa.
Tämä ajatus innoittaa lukemattomia vegaanimeemejä ja pekoni-kommentteja. Älä huoli, vegaani kyllä tyrkyttää näkemyksensä sinulle aina, kun olette syömässä, ja niin edelleen. Tätä oletusta paremmuudesta kuulevat myös ne, jotka ovat muulla erikoisruokavaliolla, josta puuttuu jokin hyvin norminmukainen ainesosa (kuten lehmänmaito, sokeri, viljat…).
Henkilökohtainen päätös elää ”norminvastaisesti” voi tuntua toisesta loukkaavalta, vaikka mitään sen kummempaa asiasta ei puhuttaisi. Joillekin pelkkä veganismi-sana voi tuntua hyökkäykseltä. Jos joku kysyy, miksi en syö tätä ja tätä, ja vastaan siihen asiaa väistellen hiljaisesti piipittäen, että ”noo olen ollut tässä muutaman vuoden vegaani”, joku voi kokea ruokavalioni ”halveksunnaksi”. Pelkän vegaanin olemassaolon voi. Mutta se on kokijan asia, jos loukkaantuu jo tästä.
+ 1 Vegaanin tunnistaa ulkonäöstä
Vegaanithan eivät meikkaa, käytä shampoota tai muuta kosmetiikkaa? Koska kaikkihan on testattu eläimillä, tai jostain muusta syystä turha kosmetiikka ei kuulu ihannevegaanille. No varmaan arvaattekin mitä mieltä olen tästä väitteestä – saa käyttää kosmetiikkaa jos haluaa, tai saa olla käytämättä. On paljon vegaanisia ja eläinkokeettomia vaihtoehtoja.
Veganismia ei voi suoraan niputtaa ”alakulttuuriksi”, jonka perusteella tunnistaisi jo ulkonäöstä, että tuolla se vegaani nyt kulkee. Vegaani voi meikata tai olla meikkaamatta, vegaani voi sivellä ihonsa kerroksittain kosmetiikalla tai olla käyttämättä mitään kosmetiikkaa.
On loogista, että vegaani käyttää enemmän ympäristölle ystävällisempää luonnonkosmetiikkaa, mutta jos ei käytä, se ei poista vegaanipisteistä.
Oletko sinä kohdannut ennakkoluuloja tai harhaluuloja veganismista?
Lue myös: Mitä on vegaaninen kosmetiikka?
10 Kommentit
Mä en oo muuten kohdannut mun lähiympäristössä yhtään vegaania, jotka arvostelisi mun sekasyöntiä, vaikka tiedän, etten elä kuten he. Itseasiassa arvostelematon esimerkki on saanut mut tosi paljon miettimään omaa lihansyöntiä ja se onkin vähentynyt huimasti viimeisinä vuosina. Meillä syödään lihaa ehkä pari kertaa viikossa, sen sijaan, että sitä syötäisiin joka päivä. Sen sijaan juustoista yms. en voi kuvitellakaan luopuvani. 😀 Mutta lihansyöntiä on ollut tosi helppo vähentää, maistuvaa ruokaa saa muustakin kuin lihasta.
Mä luulen, että suurin osa vegaaneista on juuri arvostelemattomia tyyppejä, mutta eniten huomioita saavat ne muutamat kilarit. Siistiä, että olette vähentäneet lihansyöntiänne kestävällä tavalla. 🙂
Sekasyöjänä olen havainnut kuitenkin, että vegaaniudesta pitää aina mainita. Ja varsinkin kun on valitsemassa ruokaa listalta. Yleensä siinä kohtaa ilmenee se mitä kaikkea "ei voi syödä". Joskus se vaan on rasittavaa.
Pidän itse huolta omista ruokarajoitteistani, en julista niitä muille ruokalistaa lukiessani. ?
Toisaalta aika normaalia mainita ruokavaliostaan ravintolassa, kun se on olennainen tieto, jotta tilaus menee eteenpäin oikein. 🙂
Mä en Jonnan tavoin oo myöskään ikinä kuullut mitään negatiivista arvostelua keneltäkään omasta sekasyönnistäni. Netin keskustelupalstoilla toki nyt suuntaan ja toiseen menee välillä ihmisillä hieman yli nää väittelyt sun muut aiheesta, mutta en omassa tuttavapiirissä onneksi ole kuullut kenenkään arvostelevan toisen veganismia/sekasyöntiä millään tavalla negatiivisesti. Mäkin olen pyrkinyt lisäämään enemmän kasvisruokia ruokavaliooni, mutta toki enemmänkin voisi tehdä ja muuttaa. Hyvä postaus ja mielenkiintoisesti olit tämän kirjoittanut! 🙂
Kiva kuulla, että myös sun kokemukset on jotain muuta kuin nämä "kuuluisat nettipalstojen jutut"! 🙂
Yleensä mitä saan kuulla on muka-hauskoja vitsejä, että jätän pupunruuat pupuille. Tai kuulen kommenttia, että jos eläimiä ei syötäisi, niin eläimet joko kuolisivat sukupuuttoon tai valtaisivat maapallon (kumpiakin vaihtoehtoja löytyy).
Ja aina löytyy näitä ihmettelijöitä, että mistä saan protskuni tai että minulle tuotu soija tai avokadot tuhoavat maapallon, ei se tehotuotanto.
Minua aina huvittaa, kun sanotaan, että vegaanit julistavat ruokavaliotaan, mutta itse olen huomannut, että kyllä sekaanit ainakin minulle haluavat kertoa kaikista syömistään pihveistä. Monille sekaaneille minun vegaanius (tai vegaanius yleensä) tuntuu olevan jonkinlainen henkilökohtainen loukkaus.
Pupuvitsejä on varmasti jokainen vegaani kuullut, aina yhtä hauskoja. 😀 Oon ihan samaa mieltä sun viimeisen kappaleen kanssa, kun moni saattaa hermostua jo siitä, että joku _on_ vegaani.
Kiitos kun kirjoitit tämän – tosi hyviä pointteja. Jokainen niistä on tullut tutuksi tavalla tai toisella. Myytti lihaa syövien väheksymisestä onneksi vain somen kommenttikentistä. 🙂
Mutta eikö se ollut joku kansanedustaja joka sanoi tunnistavansa vegaanit ulkonäön perusteella? Ellen muista ihan väärin..
Kiitos kommentista! En kyllä muista, onko joku kansanedustaja juuri noin hauskasti lohkaissut, mutta uskon, että valitettavasti useampi ihminen on tuota mieltä.