Syynissä S.W.Basicsin luomukosmetiikkaa

Sen ohella että suosin kasvojenhoidossa eniten luonnonkosmetiikkaa, viehätyn sarjoista joilla on selkeä oma juju. Yhdysvaltalainen S.W.Basics on sarja, jonka tuotteista löytyy toden totta vain muutama, noin 3-5 ainesosaa putelia kohden. Konsepti kuulostaa hyvin kunnianhimoiselta, ja ehdottoman kiinnostavalta! Sarjan kasvovesi ja puhdistusaine ovat viime viikkoina osallistuneet ihonhoitorituaaleihini, ja vuorossa onkin kurkkaus testikokemuksiin.

Edit 2019: Tuotesarjaa ei ole enää Suomessa myynnissä.

S.W.Basics on lähes kokonaan vegaaninen (paitsi joidenkin huulirasvojen osalta), Leaping Bunny-sertifioitu sarja. Ainesosat ovat USDA-sertifioidusti luomuviljeltyjä ja vieläpä  reilun kaupan standardit täyttäviä, joten kyse on hyvinkin luonnonmukaisesta sarjasta – tai siis luomusarjasta.

Sarjan periaatteiden mukaan pienempi ainesosamäärä on iholle hellävaraisempaa ja täten myös tehokkaampaa. S.W.Basicsin tehoaineina on paljon kasviöljyjä ja -uutteita, joka ei ainakaan vähentänyt mielenkiintoani firmaa kohtaan. Mutta toisaalta täytyy myöntää, että hyvin vähäinen ainesosamäärä laittoi myös mietityttämään tehokkuutensa puolesta. 

Molemmat testituotteeni ovat suunnattu pääasiassa haastavalle ihotyypille: puhdistusaine sanoo hyödyttävänsä herkkää ja ongelmaista ihoa, ja kasvoveden luvataan hillitsevän sekä ihon rasvaisuutta että kuivuutta. 

S.W. Basicsin puhdistusaine sisältää hoitavia kasviperäisiä aineita: ruusuvettä,
glyseriiniä ja  teepuuöljyä. Ruusuvesi ja teepuuöljy ovat kyllä
raaka-ainesuosikkieni joukossa, sillä ne ovat hyödyttäneet sekä
pintakuivaa että epäpuhtauksiin taipuvaista ihoani. Vesimäistä
puhdistusainetta sivellään kasvoille vanulapun kautta ennen nassun
pesemistä. Hajusteista vapaa tuoksu on hyvin autenttinen, ja tulehdusta hillitsevä teepuu
nousee siitä voimakkaimpana, ruusu hyvänä kakkosena.

Voisin kirjoitella ainesosista vaikka kuinka, joten itse asiaan! Puhdistusaine toimii itselläni parhaiten raikkaana putsarina meikittömälle iholle. Eli vähän kuin misellivesi, joka muistuttaa koostumukseltaan kasvovettä. Rasvainenkaan iho ei tarvitse aamuisin heavya puhdistusta, vaan vaahtoamaton puhdistus sopii meikittömälle iholle hyvin. 

Aine on toimiva myös puhdistuksen toisessa vaiheessa öljyputsarin jälkeen, mutta yksistään käytettynä se ei poista ihohuokosiin takertuvia meikkejä kokonaan. Ihoa ei jää kiristelemään kuivattavasti putsauksen jäljiltä, vaan tuntu on hyvin hellävarainen

Pidän kyllä puhdistusaineesta, joskin S.W.Basics-kaksikkoni suosikiksi kipuaa omenaviinietikalta tuoksuva kasvovesi. Silloin tällöin on tullut törmättyä omenaviinietikan käyttövinkkeihin ihonhoidossa, mutta itse aine on jäänyt keittiön kaappeihin. Luomulaatuisen omenaviinietikan kerrotaan neutraloivan ihon pH:ta ja täten tasapainottavan rasvaisuutta, kuin myös tasoittavan ihon sävyä.

Omenaviinietikan ohella kasvovesi sisältää vettä, taikapähkinää sekä santelipuun ja salvian eteerisiä öljyjä. Cocktail kuulostaa hyvin puhdistavalta, ja etiketti lupaileekin kyytiä epäpuhtauksille. Hyvä kasvovesi on lähtemätön osa ihonhoitoani, jossa aineella on paikkansa tärkeänä hoitotuotteena. Voinkin alkuhämmennyksen jälkeen näyttää vihreää valoa myös tälle omenaiselle kasvovedelle.

S.W.Basicsin kasvovesi on hyvin raikas, suurentuneita ihohuokosia selkeästi supistava hoitovesi. Tuntu ei ole ihoa kiristävä, mutta iho jää hyvin puhdistetun ”kirpsakaksi” ja pehmeäksi. Ihon epäpuhtauksien tilanne on mennyt parempaan suuntaan testijakson aikana, vaikkakin niiden nitistäminen ei ole aina yhden tuotteen nollasummapeliä.

Suosittelisin tätä ihohuokosia supistavaa kasvovettä etenkin epäpuhtaalle, rasvoittuvalle tai sekaiholle. Kasvovettä voisin hankkia uudemman kerran nykyisen loputtua, menee tulevaisuuden himotuslistalle!

Pakkausten lasipulloista voi olla montaa mieltä, mutta itse pidän lasista ekologisuuden vuoksi – silläkin riskillä, että kylppärin kaakelilattia verottaa niistä vuosittain pienen osan. Toivoisin tosin pullojen suulle jonkinlaista annostelijaa, jotta muutoin hyvin riittoisia aineita ei holahtaisi vahingossakaan liikaa vanulappuun (ja tämäkin on vähän omaa kömpelyyttä :)).