Sisältää *mainoslinkin
Yhä useampi haluaa eettisen talvitakin, mutta samaan aikaan untuvatakit näyttävät olevan katukuvassa suosionsa huipulla. Jokin tässä yhtälössä ei täsmää, ja untuvan eettisyys mietityttää monia.
Untuvalla on nykyään tiedostavien kuluttajien keskuudessa epäilyttävä maine, ja ihan aidosta syystä. Muutama vuosi sitten eräs tv-dokumentti näytti, miten untuvantuotantotiloilla hanhia kohdellaan todella kaltoin (mm. untuvaa nypitään eläviltä linnuilta). Vaikka ei olisi vegaani, untuva ei kuulosta kovin eettiseltä.
Vaikka suurin untuvakohu on laantunut, untuvan eettisyyttä on yhä vaikea valvoa ja todentaa käytännön tasolla. Siksi itse valitsen jonkin muun kuin untuvatakin, kun etsin eettistä talvitakkia.
Tässä postauksessa kerron untuvantuotannon ongelmista ja pohdin sitä, millainen on eettinen talvitakki. Lopuksi jaan vinkit vegaanisen talvitakin etsintään.
Tämän vuoksi untuvatakki ei ole eettinen talvitakki
Untuvantuotannon suurin eettinen ongelma on hanhien kohtelu tavalla, joka aiheuttaa niille selkeästi kipua ja kärsimystä. Kuten tiedämme, untuva tulee takkeihin hanhista, joita kasvatetaan joko untuvan tai lihan vuoksi. Yksi untuvapeitto tarvitsee 75 hanhea, mutta takeissa tämä määrä lienee pienempi – joka tapauksessa takkiin ”uppoaa” enemmän kuin yksi lintu.
Untuvantuotannon tunnetuimmat epäkohdat liittyvät siihen, että lintuja voidaan nyppiä elävältä, jotta untuvasatoa saataisiin yhdestä linnusta useampi vuodessa. Tämä on kielletty useassa maassa, mutta esim. Euroopassakin Unkarissa ja Puolassa elävältä nyppiminen on yleistä. Sanomattakin on selvää, että käytäntö on hanhille todella kivulias ja käytännössä eläinrääkkäystä.
Untuvantuotantoa perustellaan myös siksi, että untuva on vain hanhenlihantuotannon sivutuote. Tämä ei kuitenkaan ole sen eettisempää: ennen kaikkea hanhenmaksan tuotantoon liittyy lisää lintujen kaltoinkohtelua tehotuotannon olosuhteissa.
Surullisen tunnettu käytäntö on hanhien kivulias pakkosyöttäminen sen vuoksi, että ne muodostaisivat nopeammin rasvamaksan, eli kaupan hyllylle päätyvän hanhenmaksan. Esim. suuressa untuvantuotannon maassa Ranskassa hanhien pakkoruokinta on todella yleistä – EU ei siis automaattisesti tarkoita hyviä oloja eläimille.
Vaikka untuva olisi siis peräisin lihantuotannon sivuvirrasta, se on myös bisnestä ja yksi syy oikeuttaa hanhien tehotuotantoa, joka ei lähtökohtaisesti kunnioita eläinten hyvinvointia tai oikeuksia. Kun jotain halutaan tuottaa suurina volyymeina jatkuvasti, eläinten kohdalla se on ongelma.
Lisäksi untuvan ongelma on sen vaikeasti valvottava pitkä tuotantoketju, joka jättää paljon harmaalle alueelle ja tuottajien oman sanan varaan. Suurin osa maailman untuvasta tulee Kiinasta, ja EU:ssa hanhimaita ovat mm. Unkari, Puola ja Ranska. Suomessa ei tuoteta untuvaa laajassa mittakaavassa (Suomessa on yksi hanhitila).
Untuvan eettiset ongelmat lyhyesti
- Untuvan vuoksi hanhia pidetään tehotuotannon olosuhteissa, joissa ne eivät voi elää lajityypillistä elämää
- On yleistä, että hanhien untuvaa nypitään eläviltä linnuilta, mikä on todella kivuliasta
- Untuva lihantuotannon sivutuotteena ei ole sen eettisempi, sillä siihen liittyy mm. hanhien pakkosyöttyöä
- Untuvan alkuperää on hankala valvoa – suurin osa untuvatakkien untuvasta tulee Kiinasta, mutta myös Euroopassa sallitaan epäeettisiä käytäntöjä, kuten hanhien pakkosyöttöä
Mediakohujen jälkeen moni yritys on kertonut, että he valvovat untuvan tuotantoaan, ja on myös kehitetty sertifioitua untuvaa. Sertifikaatit eivät kuitenkaan ole eläinsuojelujärjestöjen valvomia, ja omassa valvonnassa on se ongelma, että se on usein riittämätön. Käytännössä pitkiä tuotantoketjuja on vaikea jäljittää toiseen maahan.
Tietenkin tavarantoimittajat sanovat, että heidän untuvansa ovat lainmukaisia ja eettisesti tuotettuja. Kaikki tehotuotannon toimijat vakuuttelevat eettisyyttään, kun heiltä kysytään eläinten hyvinvoinnista. Kuluttajan kannattaa kuitenkin olla kriittisempi, kun puhutaan eläintuotannosta.
Minusta on paljon helpompi välttää untuvaa kokonaan, kuin miettiä, että onko takkini vuoksi kärsinyt montakin lintua, ja voinko luottaa yrityksen sanaan siitä, että juuri heidän untuvansa ei olisi tehotuotettua. On olemassa jo niin monia muita vaihtoehtoja untuvatakille, että eläineettisempi valinta on helppo!
Voit lukea lisää untuvantuotannon eettisistä ongelmista ja heikosta valvonnasta tästä Animaliamedian jutusta ja tästä SEY:n jutusta. Myös Yle on käsitellyt untuvantuotannon eettisyyttä.
Mitä eettistä untuvatakin tilalle?
Jos haluaa välttää untuvatakin ongelmia, mitä voisi tulla tilalle? Suomen talvessa talvitakilla on väliä, kun pakkasta ja viimaa kestää monta kuukautta. Onneksi untuva ei ole ainoa vaihtoehto, sillä nykyään on jo useita eettisempiä vaihtoehtoja lämmittämään pakkasilla.
Eettisen takin ”täydellinen” määrittely on vaikeaa, sillä siihen liittyy niin monta asiaa, eikä mikään vaate ole sataprosenttisen eettinen tai ekologinen.
Joitain suuntaviivoja voi kuitenkin vetää, kun haluaa tehdä vastuullisempia takkilöytöjä. Olen itse ajatellut eettisen takin näin:
- käytettynä ostettu – kirpparit
- vastuulliselta merkiltä ostettu
- mahdollisimman pitkäkäinen hankinta
Talvitakin ostaminen kirpparilta ei luo uutta kysyntää tuotteille, ja nykyään kirppareilta ja second hand -shopeista löytää hyvinkin hyväkuntoisia löytöjä.
Jos haluaisin välttämättä eläinperäisen untuvatakin, ostaisin untuvatakkini kirpputorilta tai sellaisena, jossa untuva on 100% kierrätettyä, sillä se ei luo uutta kysyntää untuvalle. Itse en tosin pidä ajatuksesta, että pukeutuisin takkiin, jota varten hanhia on tarhattu – mutta tiedän, ettei tämä ole kynnyskysymys kaikille.
Joskus on kuitenkin tilanne, jolloin takki pitää ostaa uutena. Olen huomannut että yhä useampi kertoo, ettei halua hankkia talvitakkia, jossa on esim. polyesteria tai muuta keinokuitua, mutta käytännössä on lähes mahdotonta löytää täysin luonnonkuituista talvitakkia, oli siinä untuvaa tai ei. Siksi talvitakin hankinta ei ole vain untuva vs. keinokuitu-kysymys.
Polyesterin ja muiden keinokuitujen ongelmat on hyvä tietenkin tuntea, mutta samalla on hyvä tietää, untuvatakki ole jätteetön, ja tehotuotetun untuvan kokonaispäästöt voivat isommat kuin keinokuitujen. Olen myös kirjoittanut aiemmin, miksi esimerkiksi luonnonmateriaalin biohajoavuudella ei ole vaatteessa juuri väliä.
Jos löytää takin, joka on juuri sopiva itselle, kestävä ja sellainen, jota jaksaa huoltaa, vaate on ekologisempi valinta. Merkittävä osa vaatteen ekologisuutta nimittäin määräytyy käyttökertojen ja -iän mukaan.
Yhä useampi vaatemerkki panostaa kierrätettyyn polyesteriin, joka on ekologisempi valinta. Tekokuidun laatu ei heikkene kierrätyksen myötä, joten kerran tuotettua tekokuitua, kuten polyesteria, voi jatkossa kierrättää hyvinkin pitkään.
Olen itse ostanut vegaanisen *Save The Duck -untuvatakin, joka on sekä lämmin, hengittävä että vastuullisemmin tuotettu. Kuvissa oleva takin malli on *Giga.
Save the Duckin täytteessä on untuvan sijaan patentoitua teknistä keinokuitua, joka tässä tapauksessa puolustaa paikkaansa. Yritys on sitoutunut kokonaisuutena edistämään vastuullista vaatetuotantoa, mihin kuuluu kokonaan vegaaniset mallistot, kierrätysmateriaalien suosiminen ja haitallisten kemikaalien välttäminen.
Save the Duck tavoittelee hiilineutraaliutta 2030 mennessä, valvoo tehtaiden tuotantoa ja on kokonaisuutena sitoutunut vaateteollisuuden muuttamiseen, ei pelkästään voittojen tavoitteluun (yrityksellä on mm. B Corporation-sertifikaatti).
On mahdotonta löytää täydellisen eettinen ja vastuullinen vaateyritys, mutta silloin kun ostan uutta, arvostan Save The Duckin kaltaisia brändejä, jotka pyrkivät vähentämään vaatetuotannon haitallisia vaikutuksia.
Olen kuullut kokemuksia Save The Duckin pienestä mitoituksesta ja yhdyn samaan – kannattaa ottaa kokoa suurempi takki. Esimerkiksi kuvan takkini on koko L, ja koko on aika myötäinen.
Mistä löytää eettinen talvitakki vegaanisena?
Jos etsit takkia muualta kuin kirpparilta, muutamat brändit tarjoavat vastuullisemmin tuotettuja talvitakkeja myös vegaanisena. Listasin alle merkkejä, joita löytää Suomesta ja EU:sta.
Save the Duck – italialaisen vegaanisen firman teknisiä ”untuvatakkeja” löydät esim. *täältä Scandinavian Outdoor Storesta, jossa on tällä hetkellä myös ale. Valikoiman *Recy-mallisto hyödyntää kierrätetyistä pulloista tehtyä materiaalia.
Patagonia – urheiluvaatemerkin valikoimassa on myös muutamia vegaanisia talvitakkeja, joiden materiaali on kierrätettyä polyesteria (huomaa, että koko valikoima ei ole vegaaninen).
Löydät Patagonian takkeja esim. eettisen urheilumuodin verkkokaupasta *Weekendbeestä täältä sekä Partioaitasta, jossa on myynnissä kevyitä ja *värikkäitä vegaanisia talvitakkeja. Patagonia on yksi tunnetuimpia vastuullisia urheiluvaatemerkkejä, joka käyttää paljon kierrätysmatskua ja valmistaa vaattensa reilun kaupan periaattein.
Weekendbee on vastuullisiin urheiluvaatteisiin erikoistunut kauppa, jonka valikoimassa on ylipäänsä paljon vastuullisia ja vegaanisia talvitakkeja – esim. *tästä näet kaikki kierrätetystä polyesterista tehdyt vaatteet ja *tästä koko takkivalikoiman. Tarkasta tuotetiedoista erikseen, onko takki vegaaninen.
Nudgen valikoimassa on myös vaihtuvia mallistoja vegaanisia talvitakkeja – olen aiemmin nähnyt täällä vegaanisia toppatakkeja, joten valikoima kannattaa pitää silmällä.
R-Collection – kotimaisen merkin valikoimassa on pari kevyttä tikkitakkia, jotka on valmistettu valvotuissa olosuhteissa.
Green Goose (saksalainen verkkokauppa) – PETA-sertifioituja vegaanisia untuvatakkeja, myös todella näyttäviä malleja.
Weecosista löytyy tällä hetkellä ainakin kotimaisen *TAUKO-merkin vegaaninen toppatakki, joka on valmistettu teollisuuden ylijäämäkankaasta sekä meristä kerätyistä muovipuolloista tehdystä täytteestä. Takki on lisäksi valmistettu lähellä Virossa. Tuote on arvokas, mutta toisaalta tämä talvitakki on hyvinkin eettisesti ja ekologisesti tuotettu. Merkillä on myös hauskoja *toppaviittoja.
Sasta – kotimaisella brändillä on pari vegaanillekin sopivaa aktiivisen ulkoilun takkia, joiden materiaaleina on myös (kierrätettyä) polyesteria ja puuvillaa. Esimerkiksi *Partioaitassa on valikoimaa. Huomaa, ettei koko valikoima ole vegaaninen.
Ragwear – kokonaan vegaanisen katumuodin valmistajalla on valikoimassaan muutamia talvitakkeja. Mallistoja löytyy vähän sieltä täältä, lähinnä verkkokaupoista.
Lue seuraavaksi:
Testissä Palmrothin vegaaniset talvikengät
Mistä löytää eettiset, vegaaniset ja ekologiset farkut?