*sis mainoslinkin
Hyvää hävikkiviikkoa! Teemaviikko vie ajatukset tärkeään aiheeseen, eli ruoan parempaan arvostamiseen sen pois heittämisen sijaan.
Let’s face it. Hävikki on länsimaiden first world problems -listan ytimessä. Meillä on niin paljon ruokaa, että ”voimme” hukata sitä arjen sivutuotteena. Viemäriin kaadettu kahvi, homehtumaan päässyt jogurtti, lautaselle jääneet ruoantähteet ja niin edelleen. Enkä edes nyt aloita hotelliaamiaisten hävikistä.
Minäkään en ole mikään hävikkipyhimys. Nahistuneet tai homeiset vihannekset ja kauan sitten menneet parasta ennen -päiväykset käyvät kyllä kylässä myös minun luona. Mutta yhä harvemmin, sillä olen parin vuoden ajan etsinyt uusia tapoja ja toimintamalleja siihen, miten voin jättää hävikkivieraat oven taakse kolkuttelemaan tavoilla, jotka oikeasti toimivat päivästä ja viikosta toiseen.
Hävikissä mittasuhteet voivat tuntua kotikeittiössä aika pieneltä – mitä väliä parilla tomaatilla on – mutta suomalaisten hävikkiluvut ovat melkoisia.
Arviolta suomalainen heittää ruokaa roskiin 20-25 kg, noin sadan euron verran. Suomalaisten yhteinen potti on 120-160 miljoona kiloa ruokaa roskiin per vuosi.
Kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin CO2-päästöt ovat arviolta samansuuruiset kuin 100 000 henkilöauton. (Lähde: Hävikkiviikko)
Hävikkiluvut voivat tuntua ahdistavilta, mutta onneksi hävikkiä voi vähentää jo pienillä teoilla. Siksi jaan vinkkini, joilla olen onnistunut vähentämään roskiin menevän ruoan määrää ja samalla säästänyt rahaa ja luontoa.
Kuinka vähennän hävikkiä ruokaostoksilla?
Hävikin estäminen ei ole mielestäni kovin vaikeaa, mutta vinkit toimivat vasta sitten, kun ne vie oikeasti käytäntöön. Esimerkiksi ruokaostosten teko muodostuu helposti rutiiniksi, mitä ei noin vain muuteta, ellei asiaan aktiivisesti paneudu.
Hävikin vähentämiseksi olen joutunut luopumaan joistain asioista ja aktiivisesti haastamaan omaa ajatteluani siitä, millainen kuluttaja olen. Olen miettinyt, miten järjestäisin kauppareissut siten, että voin vähentää hävikkiä, ja miten voin vastuullisesti käyttää kaiken sen, mitä kotiini kannan.
Ostan mieluummin vähemmän kuin varuilta liikaa
Taistelussa hävikkiä vastaan uhmaan klassista säästö- ja kotitalousvinkkiä: en tee ruokaostoksia suurella volyymilla kerran viikossa. Suurten ostosten tekeminen toimii varmasti monella, mutta autottomana yksinasujana kerran viikkoon kauppaan -malli ei ole minua varten.
Suurissa ruokaostoksissa piilee nimittäin se vaara, että kotiin kasaantuu ruokaa, jota en yksinkertaisesti ehdi syödä ennen pilaantumista.
On myös totta ja harmillista, että moni suurpakkaus ja bulkkituote on edullisempi valinta kuin pienemmät pakkaukset. Mutta kun haluan välttää hävikkiä, joudun monesti uhraamaan kilohinta-ajattelun ja suuret kertaostokset ekoilun vuoksi. Suomessa jo yli miljoona ihmistä asuu yksin, joten toivoisin, että kaupan ala kohdentaisi enemmän tarjouksia pienempiin pakkauskokoihin.
Tiedän, mistä pidän ja kokeilen uutta maltilla
Hävikin vähentäminen voi kuulostaa nyt perin tylsältä, mutta ostan usein kaupasta samoja tuttuja tuotteita. Kauraleipää, tiettyä salaattia ja Bon Soya -leikkelettä. Eli juuri niitä mistä tiedän pitäväni, ja jotka tiedän ehtiväni syödä.
Vegaanisten uutuusruokien testailu on ihanaa, mutta myös tässä laitan usein jäitä hattuun. Ennen oli niin pakko päästä testaamaan kaikki uutuudet joita en ollut saanut vegaanisena moneen vuoteen (kuten roiskeläppäpizzat, hodarit ja vihikset).
Mutta mitä enemmän uutuuksia tulee markkinoille, sitä enemmän mietin ennen tuotteen nappaamista ostoskoriin, pitäisinkö tästä tuotteesta siltänään, en vain vegaaniuden vuoksi? Tiedän, että en pidä ruoasta, joka on liian mausteista, tulista tai vetistä, joten tällaiset kokeilut jäävät kauppaan, vaikka tuote olisi vegaanien Facebook-ryhmissä ylistetty.
Monesti olen uutuudenviehätyksen huumassa nimittäin löytänyt itseni luovimasta, miten voin syödä korianterin makuista valmisruokaa ilman nenästä kiinni pitämistä. Sillä käyttökelpoista ruokaa ei saa heittää roskiin, vaikka se olisi vähän pahaa!
Moni uusi ja hyvältä kuulostava herkku voi jäädä kauppaan myös jättimäisen pakkauksensa takia. Turkinpippurin makuiset liitulakut kuulostavat ihanalta, mutta miksi ne ovat 300 gramman pussissa?
Katson jääkaappiin ennen kauppaan menoa
Näinkö yksinkertaista hävikin vähentäminen on? Kyllä. Kun muistan, mitä jääkaapissa on jo valmiiksi, on pienempi vaara tehdä vahingossa tuplaostoksia.
Pro-versiossa jääkaapin sisällöstä otetaan myös kuva ennen kauppaan lähtöä, jotta varmasti muistaa, mitä kaapissa on jo valmiiksi.
Parasta ennen ei kerro kaikkea – syön, jos ruoka vaikuttaa kelpoiselta
Rakastan sääntöjä, mutta parasta ennen -säännöt heitän usein romukoppaan! On hyvä erottaa parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen ero. Viimeinen käyttöpäivä on ehdoton, eikä tuotetta saa käyttää tai myydä tämän jälkeen.
Sen sijaan parasta ennen -päiväys kertoo, että vähintään siihen saakka tuote säilyttää parhaat ominaisuutensa. Senkin jälkeen ruoan voi syödä, mikäli se tuoksuu, näyttää ja tuntuu hyvältä.
Esimerkiksi ruoan paistaminen pannulla tuhoaa siitä bakteereita, joten en olisi huolissani tofupakkauksesta, jonka parasta ennen -päivä on juuri mennyt, mikäli tuote vaikuttaa aistinvaraisesti muuten hyvältä. Myös avaamattomat soija- ja kauramaidot ovat säilyneet pitkään hyvänä, vaikka parasta ennen -päivät ovat paukkuneet.
Suosin kaupan punalapputuotteita ja ”eilisiä tähtiä”
Vaikka äsken valitin pienikokoisten ruokapakkausten hinnoista, hävikkiostoksilla voi oikeasti myös säästää rahaa. Punalaputetut -30 % -tuotteet ovat alessa siksi, että ne ostettaisiin nopeammin pois ja vähennettäisiin kaupan hävikkiä. Kun näitä suosii systemaattisesti, se näkyy myös kukkarossa.
Punalapputuotteissa säästää etenkin silloin, jos tekee päätöksen hankkia esimerkiksi einekset tai leivät vain alennuslapputuotteiden valikoimasta. Parhaat säästöt teen toki valmisruokien kohdalla, jos löydän esim. vegenakkeja tai -pihvejä alesta.
Joskus myös heräteostokset säästävät sekä rahaa että hävikkiä. Lähikauppani S-Marketin eiliset tähdet -lokerosta löydän hedelmiä, vihanneksia ja valmissalaatteja hävyttömän halvalla, noin 10 – 20 sentillä per pakkaus.
Käyn hävikkihyllyllä yleensä aamuisin, kun en ole vielä päättänyt, mitä teen päivän ruoaksi. Hävikkihyllystä voi tehdä vain saman päivän aikana syötäviä ostoksia, sillä tuotteet eivät ole enää priimaa, mutta syötäviä kyllä. Olen kesän aikana herkutellut pitkästä aikaa esimerkiksi avokadoilla, kun olen saanut niitä 10 senttiä kappale hävikkihyllystä.
Lue myös: Viisi matalan kynnyksen vinkkiä vähentää kosmetiikkajätettä
Bongaan tarjoukset hävikkiverkkokaupoista
Loppuun on ihanaa todeta, että hävikkiajattelu on selkeästi lyönyt läpi koko yhteiskunnassa. Tästä kertoo hävikkikauppojen, -sovellusten ja -tuotteiden kirjo, mikä auttaa tavan pulliaisia tekemään parempia valintoja ostoksilla.
*Hävikkiruoan verkkokauppa Matsmart on se kauppa, joka kannattaa tuntea hävikkiruoasta puhuttaessa. Verkkokauppa myy muutoin hävikkiin joutuvia tuotteita vähintään 20 – 90 % alennuksilla. Hinnat alkavat muutamista kymmenistä senteistä. Kaikki tuotteet ovat käyttökelpoisia, mutta niissä on esimerkiksi tulossa päiväys vastaan, tai tuote-erä on poistumassa valikoimasta.
Matsmartissa on hävikkiviikon kunniaksi 13.9. saakka 15 % alennus ostoksista, kun tilaat tuotteita vähintään 40€:lla. *Näet alekoodin Matsmartissa klikkaamalla tästä. Postaus ei ole Matsmartin sponssaama, mutta alekoodi sopii kuin nenä päähän tähän teemaan.
Matsmartissa on myös hyvät apajat vegaanille, ja monia tuotteita löytää täältä paljon halvemmalla kuin normikaupoista. Suosittelen katsomaan esimerkiksi *luomutuotteiden, *makeisten, ruokakaapin ja hygienian kategoriat. Valikoimat vaihtuvat saatavuuden mukaan, joten kannattaa olla nopea, jos haluat tietyn tuotteen Matsmartista.
Lue aiempi postaukseni Matsmartista linkin takaa: Matsmart – kosmetiikkaa ja hävikkiruokaa netistä halvalla
Myös Hyvinvoinnin Tavaratalossa voi tehdä hävikkiostoksia Hävittäjäiset -kamppisesta, joka järkätään noin kerran kuussa – kuten juuri nyt. *Klikkaa valikoimaan tästä!
Kiinnostaa hävikin vähentäminen? Jaa omat vinkkisi kommenttiosioon!
