Rakastan kauniita kukkia, mutta viime aikoina olen miettinyt leikkokukkien vastuullisuutta ja ympäristövaikutuksia. Onko keskitalvella kaupasta ostettu kimppu ekologinen, eettisesti viljelty ja kestävä valinta?
Nykyään leikkokukat elävät kulta-aikaansa. Selaamissani somefiideissä näkyy myös paljon leikkokukkia ja kauniita kukka-asetelmia esimerkiksi somistuksessa, sisustuksessa ja fiiliskuvissa.
En tuomitse ketään kukkien ostamisesta enkä ole itsekään maailman vastuullisin kukkatyyppi, mutta mieluusti haluaisin tietää enemmän kukkien vastuullisuudesta. Olen nykyään harkitsevampi kukkien ostaja, sillä leikkokukkien ekologisissa ja eettisissä puolissa on paljon parannettavaa.
Selvittelin hieman leikkokukkien taustoja ja ajatuksiani, ja kerron postauksen lopussa myös vinkkini harkitumpiin kukkahankintoihin.
Leikkokukilla on suuri hiilijalanjälki
Kun lähdin tarkastelemaan asiaa, yllätyin hieman, kuinka suuret ympäristövaikutukset leikkokukilla voi olla. Toisaalta, onhan kyseessä usein ”kertakäyttötuote”, joka usein rahdataan toisesta maasta.
Leikkokukkien ympäristövaikutukset muodostuvat ennen kaikkea niiden kasvatuksesta, kasvihuoneiden energiankäytöstä, kuljetuksesta sekä viljelyssä käytetyistä kemikaaleista.
Kuten arvata voi, suurin osa leikkokukista tulee Suomeen ulkomailta. Yleensä Euroopassa viljellyt kukat kasvavat kasvihuoneissa, kun taas esimerkiksi lämpimien maiden kukat viljellään taivasalla ilman tarvetta keinovaloille tai -lämmölle.
Mediassa vertaillaan paljon kasvihuoneessa kasvatettujen vihannesten hiilijalanjälkiä esimerkiksi Espanjan auringon alla kasvaneisiin tomaatteihin, joten samaa logiikkaa voi ulottaa myös kukkiin.
Leikkokukkien ympäristövaikutuksia:
- Keniasta tuodun leikkoruusun hiilijalanjäljeksi on mitattu n. 2,4 kg hiilidioksidia, mikä vastaa noin 20 km ajoa henkilöautolla! (Yle)
- Kasvihuoneessa kasvatetun tulppaanin hiilijalanjälki on arviolta 1,6 kg – 3,1 kg (Yle). Tähän vaikuttaa ennen kaikkea energia- ja lämmitysvalinnat (jalanjälki pienenee, jos viljelyssä käytetään uusiutuvaa energiaa).
- Hävikki on haaste myös kukkateollisuudessa: arviolta jopa 15-40 % tuotetuista ulkomaisista kukista voi päätyä hävikkiin ennen kuin ne päätyvät kuluttajille, koska kukat ovat nopeasti pilaantuvaa tavaraa.
Leikkokukkien käyttöaika on lyhyt, mutta niiden hiilijalanjälki voi olla hyvinkin suuri.
Jos leikkokukkien vastuullisuuden pohdinta kuulostaa pikkuasioiden näpertelyltä, sitä se ei ole, sillä kukkia myydään valtavat määrät. Pelkästään ruusuja myydään Suomessa vuosittain noin 50-80 miljoonaa, joista suurin osa on peräisin Afrikasta.
Kukkia viljellään epäreiluissa olosuhteissa
Kasvatuksen olosuhteet muodostavat toisen puolen kukkien vastuullisuudesta. Suurin epäkohta vastuullisuuden arvioinnissa on se, ettei kukkien alkuperästä usein kerrota juuri mitään.
Leikkokukkien alkuperä jää usein pimentoon siksi, että suurin osa leikkokukista tulee Suomeen hollantilaisen huutokauppamarkkinan kautta, mikä monimutkaistaa tuotantoketjua. Myös kotimaisten kukkien sipuleita tulee ulkomailta, jolloin kukat kasvatetaan täyteen mittaansa Suomessa.
Kukkateollisuuden suurimpia haasteita on se, että kukkia viljellään paljon ns. vastuullisuuden riskimaissa EU:n ulkopuolella. Monesti leikkokukkien tuotannossa viis veisataan työntekijöiden oikeuksista ja ympäristöseikoista.
Ei ole mitenkään taattua, että kukkafarmien työntekijät saavat esimerkiksi elämiseen riittävää palkkaa, tai että heidän työympäristönsä olisi turvallinen tai asuinolonsa kohtalaiset.
Kukkien viljely voi tuottaa myös paikallisia ympäristöhaittoja mm. lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja kemikaalien vuoksi. Lisäksi jo valmiiksi kuivuudesta kärsivien alueiden vesivarannoille löytyisi varmasti parempaakin käyttöä kuin kukkien keinokastelu.
Reilun kaupan kukkia on tosiaan olemassa siksi, että on myös niitä epämääräisiä epäreilun kaupan kukkia. Reilun kaupan kukkien tuotannossa vaaditaan kunnollisia työolosuhteita, tuottajille annetaan reilun kaupan lisä sekä työntekijöille fiksumpi palkka. Myös naisten oikeuksia vahvistetaan syrjinnän vastaisilla toimilla.
Reilun kaupan sertifioinnissa huomioidaan myös ympäristöä, sillä kemikaaleja käytetään sertifioidussa tuotannossa vähemmän.
Suomeen tuotavat Reilun kaupan kukat, pääasiassa ruusut, tulevat Afrikasta ja Ecuadorista, jotka ovat suurimpia kukantuottaja-alueita. Reilu kauppa kertoo sivuillaan, että sertifioidut ruusut eivät ole vaihtoehto kotimaisille kukille, vaan hämärissä olosuhteissa tuotetuille ulkomaalaisille kukille. Lue lisää Reilun kaupan sivuilta.
Reilun Kaupan kukissa on siis huomioitu paremmin sosiaalinen oikeudenmukaisuus, mutta toki niiden hiilijalanjälki voi olla silti suuri.
Vinkkejä vastuullisempiin kukkahankintoihin
Jos edellä mainitut seikat saivat pohtimaan kukkien alkuperää uudessa valossa, on hyvä tietää, että kukka-asioissa voi tehdä vastuullisempia valintoja. Kokosin muutamia vinkkejä, joilla pääsee alkuun!
Osta vähemmän ja harkitusti. Onko tapanasi hankkia joka viikonloppu kukkia, tai ostatko lahjaksi lähikaupan kukkia tavan vuoksi? On hyvä pohtia ensialkuun, millaisissa tilaisuuksissa kukkia tarvitsee, ja voiko kukat korvata jollain toisella tapaa.
Suosi ruukkuun istutettuja kasveja ja kukkia. Pitkään kestävän kasvin hiilijalanjälki käyttöpäivää kohden on pienempi. Ja luonnollisesti, niitä voi ihastella pidempään.
Myös kuivakukista on iloa pitkään, käytännössä vuosia, jos niillä on oikeat säilytysolosuhteet. Kuivakukkiakaan ei tarvitse hamstrata, vaan niitä kannattaa ajatella kestävinä sisustuselementteinä.
Kysy kukkakauppiaaltasi, mistä kukat ovat peräisin. Näin osoitat kiinnostusta kukkien vastuullista alkuperää kohtaan ja kannustat kauppiasta selvittämään eettisiä vaihtoehtoja.
Ekologisin kimppu lienee kesällä ulkoa kerätty lähikimppu. Varmista silloin, että keräät kukkia sallitulta alueelta, ja että tunnet kukat, joita poimit (jotta poimi vahingossa suojeltuja, uhanalaisia tai myrkyllisiä kukkia). Google Lens -sovellus on kätevä apuri tunnistamaan eri kukkia.
Itse poimin kesän kukkakimpun tien penkereiltä – mm. lupiinit, pietaryrtit, kellot ja kamomillat löytävät usein tiensä kimppuihin.
Lupiinikimpun kerääminen kesällä on todellinen ekoteko, sillä lupiini on vieraslaji, jonka leviäminen vie tilaa kotoperäisiltä kasveilta. Kirjoitin aiheesta enemmän Instagramiin kesällä.
Kun sitten kuitenkin löydän itseni kaupan kukkahyllyn edestä, suosin kotimaisia, kuten tulppaaneita. Vaikka myös ne ovat kasvihuoneessa kasvatettuja, ainakin toimitusketju on lähellä ja läpinäkyvämpi. Kotimaiset tulppaanit tunnistaa mm. Sirkkalehti-merkistä.
Postaus jatkuu kuvan jälkeen
Tutustu vastuullisiin kukkatoimijoihin ja hävikkikukkakauppoihin
Tiesitkö, että Suomessa on avattu ensimmäiset hävikkikukkakaupat? Onkin siistiä, että kukkaostoksilla voi tukea myös toimijoita, jotka ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita ekologisuudesta ja eettisyydestä.
Slow Flowers Finland on lähellä tuotettujen leikkokukkakasvattajien yhteisö. Slow flowers -kukkia viljellään avomaalla satokauden mukaisesti eri puolilla Suomea, ja näin ollen kukkien hiilijalanjälki on pienempi ja viljelyolosuhteet läpinäkyviä. Nettisivuilta näet, onko sinunkin alueellasi Slow Flowers -viljelijä, jolta voi hankkia eettisiä kukkakimppuja.
Studio Frö on vastuullisuutta painottava kukkakauppa Helsingissä. Valikoimassa suositaan lähiviljeltyjä, sesongin mukaisia ja eettisesti tuotettuja kukkia. Yritys tekee yhteistyöstä mm. Slow Flowers -viljelijöiden sekä alkuperätietoja avoimesti kertovien kukkatukkujen kanssa.
FloweRescue Ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka haluaa vähentää kukkahävikkiä sekä jakaa kukkien iloa niitä eniten tarvitseville. Pääkaupunkiseudulla toimiva yhdistys kerää ylijäämäkukkia mm. tukuista ja floristeilt, jja lahjoittaa ne vapaaehtoisvoimin mm. vanhainkoteihin, sairaaloihin ja erilaiseen hyväntekeväisyyteen.
Hävikkikukkakauppa Kukkis (Stadin Kukkis) myy muutoin hävikkiin joutuvia kukkia, joita on esimerkiksi jäänyt yli isommilta kukkatoimijoilta kuten Plantagenilta. Kauppa toimii vapaaehtoisvoimin Lapinlahdessa.
Hävikkikukkakauppa Käpy tai Käpykukka on piikkiöläisen Anna Saarron perustama yritys, jossa hän pelastaa roskisuhan alla olevia kukkia yhteistyössä lähialueiden kauppiaiden kanssa, ja myy niistä tehtyjä kimppuja saatavuuden mukaan.
Jos tiedät jonkin vastuullisen kukkatoimijan, vinkkaa siitä postauksen kommenttiosiossa!
Lue seuraavaksi: Ekologinen sisustaminen – mistä lähteä liikkeelle?
2 Kommentit
Tosi hyvä ja mielenkiintoinen postaus! Keski-Suomesta löytyy myös hävikkikukkayritys Kultaköynnös ?
Kiitos vinkistä! Kyseessä taitaakin olla sinun yrityksesi. 🙂